FILOSOFIA 1
1. Mitä filosofia on?
Pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden luonnetta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita.
Filosofia voidaan tutkimuskohteensa puolesta määritellä suhteessa tieteeseen myös seuraavasti: filosofia käsittelee ensiksi niitä kysymyksiä, joihin tiede ei kykene (vielä tai mahdollisesti koskaan) vastaamaan: ja toiseksi sitä kysymystä, miksi tieteet eivät pysty vastaamaan näihin kysymyksiin.[3] Lisäksi filosofian erityistä alaa ovat normatiiviset kysymykset (miten asioiden tulisi olla, mitä meidän tulisi tehdä, jne.), kun taas tieteet ovat deskriptiivisiä (tai positiivisia) eli kertovat miten asiat ovat
Mitä on? Miksi on? (Aristoteles)
Viisauden rakastaminen.
Kyseenalaistaminen(problemasointi), selventämään (eksplikoimaan) ja perustelemaan(argumentoimaan)
Väittely, erilaiset perustelut.
2. Kerro mitkä ovat filosofian osa-alueet ja kuvaile mitä ne tutkivat. Esittele ainakin viisi osa-aluetta.
Teoreettinen filosofia:
- Tietoteoria tutkii, mitä tieto on, mitä voimme tietää ja miten saamme uutta tietoa.[16][17]
- Tieteenfilosofia on tietoteorian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.[18]
- Metafysiikka tutkii olevan perimmäistä luonnetta. Se pyrkii näin fysiikan ja empiiristen havaintojen ulkopuolelle.[19] Metafysiikka tutkii todellisuutta yleisellä tasolla kokonaisuutena ja ihmistä sen osana.
- Ontologia eli oppi olevasta tutkii todellisuutta ("sitä mikä on") käsitteellisesti. Ontologia on metafysiikan osa ja voidaan jakaa substanssiontologiaan, formaaliontologiaan ja fundamentaaliontologiaan.
- Logiikka tutkii loogisesti pätevän ajattelun lakeja. Se on itsenäinen tieteenala ja filosofian osa-alue, joka pyrkii muodostamaan yhtenäisen ja ristiriidattoman aksiomaattisen järjestelmän matematiikan ja muun ajattelun pohjaksi.
- Kielifilosofia pyrkii filosofisella (käsitteellisellä) ajattelulla selvittämään kielen olemusta ja ilmiöitä.
Käytännöllinen filosofia:
- Etiikka eli moraalifilosofia tutkii, mitä voidaan sanoa moraalisesti hyväksi tai pahaksi ja miten tulisi elää.
- Yhteiskuntafilosofia tutkii ihmisten järjestäytymisen myötä syntyneitä rakenteita ja suhteita, kuten yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, moraalisesta näkökulmasta.[6]
- Poliittinen filosofia tutkii valtion, julkisen moraalin ja pakkovallan käytön oikeutuksia sekä myötäelävien ihmisten oikeuksien ja vapauksien törmäyksiä.
- Estetiikka tutkii kauneutta ja sitä, mitä voidaan sanoa kauniiksi. Taiteenfilosofia tutkii sitä, mitä taide on.
Mitä tahansa inhimillisen toiminnan aluetta voidaan tarkastella filosofisesti. On olemassa esimerkiksi erityistieteiden filosofioita (fysiikan filosofia, biologian filosofia, matematiikan filosofia), kielifilosofia, mielenfilosofia, teonfilosofia, uskonnonfilosofia, historianfilosofia ja oikeusfilosofia.
3. Valitse joku filosofi, josta etsit tietoa. Esittele valitsemasi filosofin tärkeimpiä ajatuksia.
SOKRATES
Platonin mukaan Sokrateen elämä Ateenan yhteisöllisen elämän "paarmana" alkoi, kun hänen ystävänsä Khairefon kysyi Delfoin oraakkelilta, onko kukaan viisaampi kuin Sokrates. Oraakkeli vastasi kieltävästi. Sokrates tulkitsi sen arvoitukseksi, sillä hän ei tuntenut olevansa viisas. Niinpä hän lähti matkalle etsimään itseään viisaampia. Näin Sokrates katsoi filosofisen tutkimuksensa olevan peräisin jumalilta, tarkemmin Delfoin Apollon-jumalalta
Väittelyissään hän kyseenalaisti ihmisten tietoja hyvästä, hyveestä ja kauneudesta. Hänen tavoitteenaan ei kuitenkaan ollut varsinaisesti vastapuolen käsitysten kumoaminen, vaan totuuden löytäminen, delfoilaista ohjetta "tunne itsesi" (gnothi seauton) noudattaen. Sokrates kehitti itselleen väittelytekniikan tai kyselymenetelmän, niin kutsutun sokraattisen menetelmän, jossa hän tekeytyi itse tietämättömäksi ja pyysi vastapuolelta opetusta jostakin asiasta ikään kuin saadakseen itse tietoa. Hän jatkoi kyselemistä, kunnes vastapuoli joutui ainakin myöntämään tietämättömyytensä puheenaiheen suhteen. Toisena tavoitteena hänellä oli varman tiedon löytäminen löytämällä menetelmän avulla käsitteille määritelmiä. Sokrates käytti menetelmää erityisesti aikansa moraalikäsitysten tutkimiseen.
4. Mitä hyötyä filosofiasta on?
Filosofiassa opiskellaan kyseenalaistamista ja perustelemista. Väittelytaidon kehittyminen.